Aika Aikaansa Kutakin

Jonkin verran on mennyt aikaa viime artikkelista, mutta ei huolta. Se ei todellakaan johtunut ideoiden, tai aiheiden puutteesta. Pikemminkin kirjoittamisen motivaation puutteesta, mutta yritän nyt saada tekstiä ulos jälleen hieman tasaisemmin.

Olen jo pitkään halunnut puhua median ajankäytyöstä, niin peleissä, kuin myös sarjoissa ja elokuvissakin. Käytännössä minua pännii se, että yritetään tunkea liian paljon tavaraa liian lyhyeen ajanjaksoon, tai sitten yritetään väkisin pidentää aikaa väkisin. Molemmilla on todella vakavat, vaikkakin erilaiset seuraamukset.

Ensinnäkin, elokuvat... Tiedän, tämä sivuaa aihetta pelit, johon tämän blogin tulisi keskittyä, mutta tämä sama ongelma koskee myös sarjoja ja elokuvia kuten sanoin, joten minusta on parempi selittää miksi. Mikäli kukaan on nähnyt.... sanotaan vaikkapa John Woo leffan Red Cliff molemmat osat, niin olen hyvin vakuuttunut että monesta katsojasta tuntuu, että useat hahmot (Melko pitkälti kaikki) eivät oikeastaan päässyt elokuvassa esille lainkaan. Esimerkiksi Gan Xingba (Perustuu tosielämän henkilöön Gan Ning, syytä siihen miksi elokuva päätti sekoittaa hänen oikean nimen kuoleman jälkeisen nimen kanssa en osaa sanoa.) joka on historiassa hyvin merkittävä hahmo, mutta elokuvassa esiintyy vain parin hassun kerran. Kaverilla on sellainen historiallinen tausta kuitenkin, että siitä saisi loistavan elokuvan itsessään. Ongelma tässä elokuvassahan on se, että se käsittelee oikeaa historiallista sotaa nykyisen Kiinan rajojen sisäpuolella joka kesti yhteensä yli 100 vuotta. Toisinsanoen koska elokuva keskittyy vain yhteen taisteluun, jää ympäriltä todella paljon kertomatta. Yksinkertaisesti tästä aiheesta on mahdotonta tehdä tuollaista semi laajaa elokuvaa ilman, että se jättää hieman puisen maun. Elokuva 300, joka on varmasti teille tutumpi puolestaan keskittyi vain ja ainoastaan yhteen taisteluun 2 tunnin pituisessa elokuvassa ja se oli varsin onnistunut, vaikka sieltäkin olisi varmasti löytynyt paljon muutakin kerrottavaa. Elokuva vain keskittyi tuohon yhteen taisteluun sen verran hyvin, ettei se haitannut. Red Cliff siis vain yritti mahduttaa hieman enemmän materiaalia kahden elokuvan aikaan kuin oli mahdollista ja sen kyllä maistaa jälkeenpäin.

Toisaaltaan peleissä löytyy parempi esimerkki päinvastaisesta. Käytännössä suurinosa FPS peleistä esimerkiksi pyrkii 30+ pelitunnin pelaamisjaksoon niin päättäväisesti, että tekijät jättävät huomiotta onko heidän tarinassa tarpeeksi paukkuja niin pitkään teokseen. Käytännössä tämä aiheuttaa teoksen joka toistaa itseään kerta toisensa jälkeen ilman mitään tähdellistä syytä. Ihan vain sen takia, että yksi läpipeluu kerta kestäisi sen 30 tuntia. Itse kun käyn läpi pelikirjastoani ja mietin mitä pelaisi, niin rutiinisti hylkään ihan kohtuullisia pelejä sen takia, että niissä on käytetty 70+% täytettä, joka ei ole millääntavalla kiinnostavaa. Minusta tämä häiritsee esimerkiksi GTA4 sarjaa ja MGS4:sta joita en kyllä jaksa pelata toista kertaa lävitse. Nämä ovat sellaisia pelejä, joita hyödyttäisi pieni editointi paljonkin. Nykyisellään niiden juoni on niin ohuelti levitetty niin monen tunnin pituiselle paketille, että se ei jaksa kiinnostaa.

Toisaaltaan.... meillä on myöskin pelejä kuin Zone of the Enders 2: Second Runner. Kahdeksan tuntia pitkä suurinpiirtein, todella lyhyt siis peliksi. Mutta todella pitkä elokuvaksi. Tämän pelin pelastuksena onkin se, että juoni on melko perushöttöä. mutta tiivistettynä niin lyhyelle aikavälille, että se kuitenkin kantaa koko läpipeluun ajan. Peliä ei selvästikkään ole millääntavalla edes yritetty teennäisesti pidentää, joka tarkoittaa sitä, että se ei käy tylsäks, joka puolestaan tarkoittaa sitä, että sen pelaa mielellään läpi uudelleen viikonloppuna ja koska itse pelikokemuskin on varsin vakaa ja hyvä paketti, ei se maistu pelillisestikään.

Mielestäni media, ainakin pelit, elokuvat ja sarjat ovat sellaisia joissa pituus ei todellakaan tarkoita mitään, vaan se miten sitä aikaa käyttää. Jos puhutaan sarjoista, niin animen puolella Death Notea on hankala päihittää ja sillähän on vain 30 minuuttia aikaa per episodi. Miksi noin lyhessä jaksoisessa sarjassa nähdään paljon paremmin tehtyjä jaksoja, kuin Hollywoodissa tehtyä täyspitkiä elokuvia?

Kyse on puhtaasti ajan käytöstä. Jos sinulla on pinnallinen juoni, tee teoksesta lyhyt. Jos sinulla on todella syvä ja laaja aihe, voit joko keskittyä yksityiskohtaisesti yhteen tiettyyn alueeseen, tai tehdä eeppisen elokuvien/pelien sarjan. Näiden sekoittaminen on toki mahdollista, mutta todella vaarallista. Mikäli kerrottavaa juonta ei kerrota tarpeeksi laajalti, se tuntuu litteältä. Mikäli yrität kertoa liian paljon, joudut jättämään isojakin asioita pois jotka voi olla tärkeitä kokonais kuvalle.