Valtakunta äänestä

Yksi pelien tärkeimmistä elementeistä joka ei itsessään tuo pelaajaa pelin sisälle, vaan enemmän pitää sen siellä huomaamatta kun se on toteutettu hyvin, tai rikkoo tunnelman räikyvästi ja väkivaltaisesti kun se on toteutettu huonosti on ehdottomasti ääninäyttely.

Ääninäyttelijä ei ole Suomessa kovinkaan arvostettu ammatti, eikä meillä ole rikasta menneisyyttä kunnollisesta ääninäyttelystä vielä ehtinyt kertyä. Osittain siksi, että me itse tuotamme melkoisen vähän animaatiota, tai suomenkielisiä pelejä joissa sitä vaaditaan ja kun me sitten läiskäsemme tällaisen Pixarin uusimman animaation päälle tuloksena on ainakin useimmiten ennen ollut melkoisen... epämääräistä. Toki, nykyään taso on parantunut huomattavasti, mutta tällä saralla olemme silti huomattavasti useita muita maita jäljessä.

Tietysti ulkomaillakin tavataan järkyttävän huonoa ääninäyttelyä, kuka esimerkiksi voisi unohtaa Final Fantasy 10:n nauru kohtauksen? Tietysti ymmärrän, että kaikki eivät kyseistä kohtausta tiedä, mutta silti uskon että kaikki kyllä tietävät jonkin vastaavan joko animaation, tai pelien puolelta.

Mistä tämä johtuu? Lyhyesti sanoen se johtuu suomalaisesta mediasta. Verrattuna Yhdysvaltoihin, tai Japaniin suomalaisen median asenne animaatiota kohtaan on hirvittävän naiivia siinä mielessä, että sitä pidetään tarkoitettavan vain lapsille ja että on epäsoveliasta esittää vakavia aiheita "lasten piirrettyjen" välityksellä. Tästä syystä Suomessa ei ole kattavaa ääninäyttely osaamista.

Mitä tämä tarkoittaa pelien kannalta sitten, joku voisi kysyä. Tottapuhuen, ei paljoa... vaikka suomalainen ääninäyttely nostattaisikin rimaansa korkeammalle se näkyisi silti lähinnä vain lapsille tarkoitetuissa peleissä, jos niissäkään. Tämä johtuu yksinkertaisesti pelin tuottamisen kustannuksien suhteesta potentiaalisiin voittoihin. Pelimarkkinoilla Suomi on aivan liian pieni pläntti pelitaloille jotta he sijoittaisivat omaisuuksia tähän isoimmissa titteleissään. Skandinavia sen sijaan on tarpeeksi suuri jotta lastenpeleihistä (Jotka täytyy kääntää paikalliselle kielelle joko tekstityksen, tai ääninäyttelyn avulla kohderyhmän takia) tuotettaisiin Skandinavialle tarkoitettu versio jossa on mukana useampikin kieli, mutta aina toisinaan tietysti myös pelkästään Suomelle omistettu versio, mutta tämä on enemmän poikkeus.

Tarkoittaako tämä sitten että koko Suomalainen ääninäyttely on täysin turhaa? Tällä mielipiteellä on jonkinverran oikeaa painoa siinä mielessä, että nykyinen ääninäyttelyn taso on välttävää parhaimmillaan ja surkeaa huonoimmillaan ja täysin puuttuva aikuisempaan makuun tarkoitetuista peleistä. Mutta kolikolla on silti kääntöpuoli. Juuri tällä hetkellä en haluaisi kuulla suomalaista ääntä seuraavassa Grand Theft Autossa, tai Metal Gear Solidissa ja minä en nykyisellään kykene kuvittelemaan että se olisi edes sopivaa. Mutta silti, tämä mielipide pohjautuu silti ainoastaan nykyiseen ääninäyttely tasoon ja kokemuksiin siitä aiemmin. Olisiko minulla sama mielipide mikäli taso olisi korkeampi? Refleksi vastaukseni olisi, että mielipiteeni ei muuttuisi vaikka ääninäyttelyn taso olisi parempi, Suomalainen ääninäyttely ei ole sopivaa Assassins Creedille.

Mutta eikö tuo ole väitös tietämättömyydestä? Mikäli saisimme Suomalaisen ääninäyttelyn tasoa kohotettua ja kunnioitusta kyseistä ammattia kohtaan nostettua, saattaisi se tehdä muutakin kuin mahdollisesti löytää uuden kodin videopeleissä. Se saattaisi myös samalla nostattaa kunnioitusta suomalaisessa mediassa ja kulttuurissa, mutta vastaavasti myös animaatiota kohtaan joka puolestaan tukee vahvasti pelituotantoa.

Oma mielipiteeni on vahvasti sitä mieltä, että suomalaisessa mediassa ja kulttuurissa vähätellään animaatiota ja käsitellään pelejä liian sarkastisesti. Tämä puolestaan aiheuttaa yhteisiä ongelmia Suomalaisen ääninäyttelyn saralla molemmissa vastaavasti. Ratkaisu? Lapsille, sekä aikuisille suunnattua laatu animaatiota enemmän televisioon? Ehkäpä... ehkäpä...